Lähivuosinako hirvikanta tolkulliselle tasolle?

[Puuhapete]

[Lahtaaja]

[simppa75]

kyl hirvet on niin vähissä tääl kalajokilaaksossa et pitää
ruveta miettiin harrastuksen vaihtoo! ehkä siimahäntä karkkarin kaveriksi,
sit vois myydä pölykeuhkolle hirvi aseet et se vois ruveta oikeen mettästämään....

[Kettu]

[sarma]

[CrB]

Jatketaanpa Puuhapeten esimerkkiä:

Kaupassa on muutakin einestä kuin perunaa, tosin kauppiaalla on vakiintunut asiakaskunta ja kauppias hankkii myytävät tavarat kerralla, alkukesällä, kattamaan koko vuoden myynnin.

Tulee alkutalvi, jostakin ryntää alueelle pakolaisia viisinkertainen määrä vakioasiakkaisiin nähden. Pian kaupasta loppuu myytävä tavara, ehkä mannasuurimot viimeisenä. Seuraavaan kauppaan on tolkuton matka, kauppa pannaan päreiksi viimeisiä nokareita etsittäessä,ja asiakkaat hyödyntävät kaupan jäännökset polttopuuna. Vastaa tilannetta talvitihentymäalueilla.
Kauppias joutuu hakemaan rakennuslupaa, jos aikoo vielä jatkaa..

Lehtipuusto männyntaimikossa on usein ongelma, jos mänty uudistetaan siemenestä, itävyydelle ja taimen alkukehitykselle ei varjostus ole hyväksi, saattaen estää kasvun alkamisen, itse asiassa varjostus ei missään kasvun vaiheessa, mäntyhän on valoa vaativa puu ja kasvu taantuu varjostuksessa. Karummilta männyn kasvupaikoilta ei lehtipuita edes löydy, mutta missä sitä runsaasti on, kannattaa lehtipuuvesakkoa aina uudistaa raivaussahalla, pitäen vesakko nuorena ja myös ilmeisen maistuvana hjurville. Haapaahan ei kannata edes ajatella kasvatettavaksi mäntyjen lähelläkään, yhteisen sienitaudin vuoksi.
_________________
Liikettä niveliin

[Tupella]

Lahtaaja, minusta männyn laatu hirven kannalta määräytyy ennen muuta siitä, kuinka paljon luontaisia haitta-aineita (niitä, jotka maistuvat pahalta ja vaikeuttavat ruoansulatusta) niissä on. Kasville itselleen niistä on myöskin haittaa; minkä niihin satsaa on pois kasvun resursseista. Karulla maalla kasvavat männyt maistuvat hirvelle ehkä juuri siksi, että niiden on ollut pakko satsata kaikki kasvuunsa eikä puolustukseen ole liiennyt paljoakaan. Entisille pelloille istutetut männyt ja jopa kuusetkin maistuvat taas ehkä siitä syystä, että luonnoton ravinteiden tarjonta on pannut kasvit nopeaan kasvuun ja haitta-aineiden pitoisuus on jäänyt jälkeen kaikesta siitä, minkä takia hirvi ja moni muu kasvissyöjä kelpuuttaa nämä muuten lähes syömäkelvottomat kasvit.

[Lahtaaja]

[Lahtaaja]

[Puuhapete]

[karju]

Niinpä: Pitääpi se minunkin ottaa osaa tähän keskusteluun, kun saatiin
tämän syksyn jahtikin loppumaan.Kyllä se näyttää olevan sellainen
" ikuisuuskysymys" hirvikannan oikea määrä,siinä on niin monta mieltä
kuin on miestäkin. Vähintään kolmen tahon "intressit" pitäisi sovittaa
yhteen,eli liikenne vahingot,metsänomistajien edut,metsästäjienedut.
Niin kauan kuin yksikin Hirvi on metsässä,se voipi aiheuttaa liikenne-
vahingon,hirvien "suojatien" merkit tarkoittaa tämän päivän
autoilijoille paina kaasua,eli suurin syyllinen Hirvikolareihin on
välinpitämättömät autoilijat.Metsänomistajatkin ovat osasyyllisiä
taimikkovahinkoihin nykyinen tehometsätalous ei salli yhtään
neliötä pajukkoja tai muuta hirven varsinaista ruokaa,männynlatvukset
ovat kuitenkin Hirvelle "hätäruokaa". Ja sitten ne metsästäjät
siellä se monta kertaa herää se kantasuomalainen kateus,kun naapurin
seura on saanut 20 lupaa ja me saatiin vain 10 lupaa,hirvi kun
näitä aluerajoja kunnioita,sen toimintoja ohjaa puhtaasti rauhallinen
elinympäristö ja hyvät ruokamaat,eli verotus täytyisi saada entistä
enemmän "alueelliseksi",se on joillekkin hirveän vaikea ajatus.
( No siinä tuli aluksi kehuttua nämä pääosapuolet).

[hirvenkasvattaja]

Puuhapete, etkö tosiaan ole kuullut männyversoruosteesta? Jos et, niin harkitse kaksi kertaa, kun seuraavan kerran metsäasioita kommentoit! Joko tiedät mikä putiikki ne hirvivahinkoarviot tekee?

Lahtaaja, tuo männyn varjostusjuttu on tosi hyvä, kerro lisää!

Onko hirvivahinko-ongelman ratkaisu vähemmän maukkaan männynneulasen kehittäminen? heh heh.

dxman, entäpä jos useat maanomistajat ovat taimikoineen kimpassa?

Kettu, hirvikannan koko määritellään muuten kuin "onx susta kiva mennä hirvestään, vai onx liian hapokasta".

var jägare. En ole missään kertonut mitä näen metsätalouden uhkana, väitteesi "hirvi ainoa mielestäni", on ihan sun oman mielikuvituksen tuote. Tämän otsikon alla puhun vain hirvestä, joka on aivan turha metsän tuholainen. Hirvivahingoja on helpoin torjua pitämällä hirvikanta kurissa, kahden paikkeilla per 1000ha, siis puoleen nykyisestä, ei tartte edes yhettömiin ampua, kuten monet väittävät minun paasaavan.

var jägare, et tuonut esille koko ekosysteemiä, kun et ottanut kantaa hirven harventajiin, joka on tärkeä osa sitä. Siksi esityksesi on YKSIPUOLINEN. Lienet Havun opetuslapsia, joiden mielestä 10/1000ha ei aiheuta mitään ongelmia. Mulla on tila, jossa oli vuosia kyseisen kokoinen kanta, ja jälki oli pahaa. var jägare, se murto-osa ravintoa, eli männyt talvella voi olla taimikon tuho, ja korkealla kannalla myös on sitä. var jägare, Härmälän seikkailut eivät vaikuta metsätalouteeni kovinkaan paljoa, ja mieti kuule miksi. var jägare, entäpä jos metsätalous onkin pääelinkeino eikä lisärahanlähde? Siihen lisäksi vankka hirvikanta, ja hirvenliha on pelkkää suolarahaa.

Nyt sarma vihdoin aloit näyttämään logiikkasi kynsiä.
1. En ole missään kertonut, mitkä ovat metsätalouden muita uhkia ja mitä ovat niiden suuruusluokat. Joten väitteesi on oman mielikuvituksesi tuote. Puhun metsätalouden harjoittamisesta, en metsäteollisuuden harjoittamisesta, ne eivät ole synonyymejä, koeta jo ymmärtää.

2. metsätalouteni tulos on tärkeä. Miten on tukin hinta käyttäytynyt? Entä kuidun hinta? Puutavaralajien hinnanerot vaihtelevat, ei ole läpi 40%. Puukauppa on peliä, jossa isolla on sananvaltaa. Mutta koko kohta ohi topicin!!!

3. En ole kokenut merkittäviä hirvivahinkoja, mutta olen niitä nähnyt kohtuu paljon. Siksi kirjoitan. Ihan oikeasti metsänkäsittelyn muuttaminen ei auta, jos kanta on suuri. Kannan koko on avainkysymys. Loukkaantunut??? En, vaan aivan äimänä.

4. Seurojen bisnesjahteja (eli hirventappo-oikeuksien myynti yms. bisneksen harjoittaminen) en hyväksy nykyisillä ehdoilla, eli maat ilmaiseksi seuroille. Jos aletaan tehdä bisnestä, niin osingot kaikille. Mutta vanhoilla ehdoilla on mulle aivan sama, kuinka paljon niitä jahtaa, kunhan kanta pysyys kurissa. Älysitkö?

5. jos kantaa ei saada kuriin, niin jotain radikaalia nykyiselle seuravetoiselle systeemille on tehtävä. Mun toive on nykyinen systeemi vastuullisena kannansäätelyssä.

Murto-osaan, lue kuule ajatuksen kanssa ja koeta ymmärtää tekstiä!

Tutustu Sarma metsäntutkimukseen ja kirjoita sitten vähän osuvammin.

Nyt pääsit sarma asian ytimeen. Tutustu nykyiseen metsän uudistamiseen ennenkuin arvailet umpimähkään. Kerro lisää taimikoiden lannoituksista. Ja lannoituksista yleensä. Geenitutkimusta, vaikka yksinkertaisena lääkkeenä on tolkullinen hirvikanta, onko järkee vai ei?

Juego, ei millään pahalla, mutta toimitko oikeasti metsäsuunnittelijana. Nykyisin ehkäiseväksi lääkkeeksi hirvivahinkoihin suositellaan, ettei taimikoita perattaisi tai taimikonhoitoa tehtäisi liian aikaisin jotta hirvelle olisi lehtipuuta appeeksi. Mutta on nähty, ettei tämä ole alkuunkaan näin yksinkertainen juttu. Mutta mutta, nykyisellä yksi perkaus 1m mitassa ja noin 5-7m mitassa taimikonhoito kuviolla pitäisi olla riittävästi apetta hirvelle.

[Juego]

[optimikko]

ei niitä vaan koskaan ole tarpeeksi. Jokin kloonaus tai hedelmöityshoito ohjelma voitais aloittaa, määrän sais vähintään tuplata, mieluiten joka vuosi
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[Puuhapete]

Etpä sinäkään hirvenkasvattaja osannut tuohon esittämääni kuvitteeliseen ruokakauppa ongelmaan osannut vastata.
Ehkäpä sinäkin voisit osallistua edes yhdeksi syksyksi hirvenmetsästykseen, silmäsi voisivat avautua ja näkisit millaista työtä hirvenmetsästys on huolimatta siitä, että hirvet syövät männynlatvoja.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.