Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
kap4 Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2006 Viestejä: 2183 Paikkakunta: Akaa ,voi vit..mikä nimi
|
Lähetetty: 03.11.2007 08:34 Viestin aihe: |
|
|
Kuten tuolla toisessakin viestissä sanoin vähä samaan tyyliin: Ei oikeen miehinä itseään pitävät rupeä säälittelemään itseään ja luikkimaan karkuun menemällä mykäksi. Meidän etelänmiestenhän pitäisi silleen tehdä, ainakin eklun mukaan. Tarpeeksi kun täälä tuollaista juttua heittää niin saattaa aiheuttaa sen että mitään kokoontumisia ja muita sessioita ei uskalla sitten tulla katsomaan ollenkaan. Meikäläinen uskaltaa ihan yksin
Tuota painemittaria vähän tutkin ja evanixissa, ainakin jossain mallissa oli kanssa samanlainen mittari jossa värit hämäävästi ikäänkuin sekaisin ja asteikko ylipitkä, liekö sama heppu tehnyt joka jollainlailla osallisena painesäiliöiden tilavuuteen, nekin on ilmoitettu ihan wituilleen
Tankkausohjeet kuitenkin selkeät ja niitä kannattaa noudattaa. Ei se kikkelin pituutta yhtään lisää vaikka uskaltaisikin tankata yli  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
mikan Ase-alan edunvalvoja
Liittynyt: 23 Maa 2007 Viestejä: 1750 Paikkakunta: Kymenlaakso
|
Lähetetty: 03.11.2007 09:18 Viestin aihe: |
|
|
Minä en totea mitään muuta kuin tämän:
Paine*pinta-ala=voima
Samalla paineella isompi pinta-ala tuottaa suuremman voiman. Ilma-aseissa tämä tarkoittaa pienempää laukausmäärää samalla painesäiliötilavuudella.
Tämä on karua fysiikkaa, jota kukaan ei voi kiertää tai kieltää. Jos luodin taakse annetaan sama ilmanpaine ja kaliibereissa on ero, isompi saa suuremman energian. Mutta laukausmäärä laskee samalla tavalla, koska paineilmaan sitoutunut energia on sama kaliiberista riippumatta. Hyötysuhde voi tosin vaihdella suurestikkin.
Väittäisin seuraavasti kaliiberien 22/25 Sumatrojen eroiksi seuraavia asioita.
Piippu (kaliiberi), luodin työnnin (halkaisija), lukkorungon poraus luodin työntimelle, Lipas (pesien koko), painemittarin taustalevy ja mahdollisesti sen männän jousi/esikiristys. Muutoin väitän em. kaliiberien Sumatrojen olevan yhtäläisiä.
Perustan väittämäni keskusteluihin Airgunsofarizona:n hemmojen kanssa ja kaikista nettilähteistä löytämäni tietojen pohjalta.
Fysiikkaan liittyvät seikat eivät ole mielipide asioita, vaan tiukkaan faktaan sidottuja seikkoja. Mielipiteistä tai mutuja saa olla kuinka paljon hyvänsä mutta niiden korrelaatio todellisuuteen on olematon.
Antaa "mustan" tuntua!  _________________ Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
vette88 Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Hei 2006 Viestejä: 404 Paikkakunta: Pattaya
|
Lähetetty: 03.11.2007 09:47 Viestin aihe: |
|
|
mikan kirjoitti: | Minä en totea mitään muuta kuin tämän:
Paine*pinta-ala=voima
Samalla paineella isompi pinta-ala tuottaa suuremman voiman. Ilma-aseissa tämä tarkoittaa pienempää laukausmäärää samalla painesäiliötilavuudella.
Tämä on karua fysiikkaa, jota kukaan ei voi kiertää tai kieltää. Jos luodin taakse annetaan sama ilmanpaine ja kaliibereissa on ero, isompi saa suuremman energian. Mutta laukausmäärä laskee samalla tavalla, koska paineilmaan sitoutunut energia on sama kaliiberista riippumatta. Hyötysuhde voi tosin vaihdella suurestikkin.
Väittäisin seuraavasti kaliiberien 22/25 Sumatrojen eroiksi seuraavia asioita.
Piippu (kaliiberi), luodin työnnin (halkaisija), lukkorungon poraus luodin työntimelle, Lipas (pesien koko), painemittarin taustalevy ja mahdollisesti sen männän jousi/esikiristys. Muutoin väitän em. kaliiberien Sumatrojen olevan yhtäläisiä.
Perustan väittämäni keskusteluihin Airgunsofarizona:n hemmojen kanssa ja kaikista nettilähteistä löytämäni tietojen pohjalta.
Fysiikkaan liittyvät seikat eivät ole mielipide asioita, vaan tiukkaan faktaan sidottuja seikkoja. Mielipiteistä tai mutuja saa olla kuinka paljon hyvänsä mutta niiden korrelaatio todellisuuteen on olematon.
Antaa "mustan" tuntua!  |
Fysiikan lakeja on turha yrittää kumota. Energiaa tosiaan tulee lisää, mutta lisääkö se myös lähtönopeutta, kun säiliö samankokoinen ja paine sama, siis 6,35mm vs 5,5mm. 6,35 luoti vielä raskaampi. Eklulle vielä, tuntuu että vaasassa miehisyyden mitta on yhtä kuin uhonmäärä. No ymmärtäähän sen kun kaljapäissään yöllä kirjoittaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Turust Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Lok 2007 Viestejä: 929 Paikkakunta: Ämpärpori
|
Lähetetty: 03.11.2007 13:52 Viestin aihe: |
|
|
eklu kirjoitti: | No onneksi edes turuus osataan lukea, kun kerrankin tulee palautteena jotain muuta kuin v*****a niin kerrotaan tästä läpäisystä jotain muutakin. |
Katselin vielä noita Tunajussin läpäisykuvia joissa kerrotaan käytetyn 6,35 mm Camoa. Kuten aiemminkin olen todennut, Camon luoti on kevyt ja siinä oleva isohko reikä ulottuu lähelle luodin kärkeä.
Ballistiikasta taas johtuu, että esteen kohdatessaan riittävällä voimalla luoti levittyy siihen suuntaa jossa vastus on vähäisin. Tässä tapauksessa camon luoti leviää sen leskellä olevaan reikään, eli todellisuudessa luodin ulkomitta pienenee. Tämä näkyy selvästi Tunajussin 6 sivun kuvista.
Vastaavasti taas minun käyttämäni 35 GRN luoti on kokonaisuudessaan massaavampi ja sen keskireikä on matala jolloin se esteeseen törmätessään voi muuttaa muotoaan ainoastaan laajentumalla ulospäin.
Lankkuun ammuttaessa luoti etenee puussa niin, että sen edellään työntämä puumassa tiivistyy ja luoti menee kasaan muuttaa hieman etenemis suuntaansa kääntyy poikittain ja löytyy puun sisältä täysin muodottomana.
Minä en haluasi takamuksiini tuollaista luotia. Luodin tekemä reikä on suorastaan kauhea. Luodin kärkiosa on noilla urilla muotoiltu niin, että luoti tosiaankin leviää aivan allisytyttävästi
Careerin myyjä lupaa aseelle 400m/sek lähtönopeuden. Rohkenin väittää vastaa jo asetta ostaessani. Nyttemmin saatuani mittatyönä pyssyyn tehdyn toimivan vaimentimen kuulee äänestä, ettei luoti ylitä äänennopeutta, eikä pidäkään ylittää. Tuo 400 lienee saatu saman aseen 4,5 mm mallilla.
Lisäystä selkokielellä tavalliselta syntiseltä.
Aseen luodin tehon laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. Täysin symmetrisen virheettömän luodin suoraan etenemiseen vaikuttaa merkittävästi rihlojen luodille antama kierre (keskipakoisvoima). Luonnollisesti kierteen aikaansaamiseksi tarvitaan energiaa. Piippunopeuden kasvaessa myös luodin pitkittäisakselin ympäri tapahtuva kiertonopeus kasvaa.
Luodin kohdatessa esteen kierre jatkuu. Esteeseen törmätessään luoti laajenee ja kierteen nopeudella on suuri merkitys laajenevan luodin tuhovoimaan, koska törmäyksestä epäsymmetrisesti ulospäin laajentunut pyörivä luoti ei kulje suoraan puun kaltaisessa massassa.
Vastaavasti jo alun perin epäsymmetrinen luodin eteneminen keskipakoisvoiman takia hidastuu jo aseen piipussa. Vapaassa tilassa sen eteneminen on spiraalimainen jolloin sen tehon kulutus ilmalennon aikana on huomattavasti suurempi virheettömään luotiin verrattaessa. Epäsymmetrisen luodin lentorata ei ole suora vaan se kulkee ikään kuin laajeneva torven sisällä, josta taas johtuu täysin sattumanvarainen osuma.
Väittäisin tämänkin näkyvän myös Tunajussin 6 sivun läpäisy kuvista. Camon luoti on esteeseen törmättyään laajentunut sen sisällä olevaan reikään luodin ulkokehän pienentyessä, jolloin luoti kuluttaa puussa edetessään pyörimisliikkeeseen huomattavasti vähemmän tehoa kuin voimakkaasti ulospäin laajeneva luoti
Mielenkiintoinen laji tämä ilmailu! _________________ Ohiampuja |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
eklu Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Tam 2006 Viestejä: 2477
|
Lähetetty: 03.11.2007 17:04 Viestin aihe: |
|
|
Nopeus mitattu Gamolla, läpäisy Diablo Baracuda extra heavyllä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Turust Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Lok 2007 Viestejä: 929 Paikkakunta: Ämpärpori
|
Lähetetty: 03.11.2007 21:08 Viestin aihe: |
|
|
Niin "eklu" minä en väitä etteikö aseesi läpäisisi lankkua. Mietin ainoastaan maallikkona luodin käyttäytymistä massassa johon se kohdennetaan. Minun Careerini ei liioin läpäise 2 " lankkua kayttämälläni .25cal/35 GRN pehmeällä luodilla.
Uskon myös tuon kevyen Camon luodin olevan hyvä etsittäessä maksimi lähtönopuksia. Eräänä nopeutta parantavana tekijänä saattaa olla myös luodin väljyys aseen piipussa, jolloin ei tehoa katoa rihlojen aiheuttaman luodin kierteen aikaansaamiseen. Kierre ei synny ilman tehoa. Mitä painavampi ja rihloihin sopivampi luoti on kyseessä, sitä enemmän tehoa kuluu jo piipussa. Osuminen sitten onkin jo kokonaan toinen asia. Olen anatanut itseni ymmärtää ettei Camon luoti ole aivan parhaasta päästä tarkkudessaan.
Minä en tunne tuota Diablo Baracuda extra heavy luotia enkä löytänyt äkkiä sitä netistäkään 25cal versiona.
Helposti uskon aseen lähettävän läpäisyyn soveltuvan luodin 2" puusta
läpi.
Tämä aihe on täällä kovasti kaluttu, minäkin saatan toistaa jo toisten aiemmin esittämiä ajatuksia. Luodin käyttäytyminen on tehokkaissa ilma-aseissa kuitenkin mielestäni mielenkiinoltaan sellainen, että sen ruotimiseen voidaan käyttää enemmänkin painomustetta. _________________ Ohiampuja |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Turust Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Lok 2007 Viestejä: 929 Paikkakunta: Ämpärpori
|
Lähetetty: 03.11.2007 21:28 Viestin aihe: Viisasteluani |
|
|
mikan kirjoitti: | Minä en totea mitään muuta kuin tämän:
Fysiikkaan liittyvät seikat eivät ole mielipide asioita, vaan tiukkaan faktaan sidottuja seikkoja. Mielipiteistä tai mutuja saa olla kuinka paljon hyvänsä mutta niiden korrelaatio todellisuuteen on olematon.
Antaa "mustan" tuntua!  |
Fysiikan lait eivät ole kokonaan muutumattomia. Valon nopeus on keskeinen suure ajan määrittelyssä, jonka vastakohtana on ajattomuus.
Muistelen nähneeni tieteellisiä tutkimusjulkaisuja joiden mukaan valon nopeuden on todettu hieman hidastuneen. Luonnollisesti tämä vaikuttaa merkittävästi tavoitellessamme imakiväärin luodille valon nopeutta, jolloin kyseessä ei ole pattinkin läpäisy, vaan pyrkimys saattaa luoti ajattomuuteen jolloin kaikki liike pysähtyy.  _________________ Ohiampuja |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
JuhaH Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007 Viestejä: 3645 Paikkakunta: Pohjanmaa
|
Lähetetty: 03.11.2007 22:35 Viestin aihe: Re: Viisasteluani |
|
|
Turust kirjoitti: | ...Fysiikan lait eivät ole kokonaan muutumattomia. Valon nopeus on keskeinen suure ajan määrittelyssä, jonka vastakohtana on ajattomuus.
Muistelen nähneeni tieteellisiä tutkimusjulkaisuja joiden mukaan valon nopeuden on todettu hieman hidastuneen. Luonnollisesti tämä vaikuttaa merkittävästi tavoitellessamme imakiväärin luodille valon nopeutta, jolloin kyseessä ei ole pattinkin läpäisy, vaan pyrkimys saattaa luoti ajattomuuteen jolloin kaikki liike pysähtyy.  |
Taisi lipsahtaa vähän metafysiikan tai filosofian puolelle .
Olisiko se valonnpeuden historiallinen muuttuminen ollut pikemminkin sitä, että vanhimmat valonnopeuden määritykset ovat antaneet liian suuria arvoja ja aina uudemmat hieman pienemmän arvon. Kuitenkin niin, että valonnopeus ei ole muuttunut vaan vanhimmissa mittauksissa on vain systemaattisesti virhettä yläkanttiin.
Tuon luodin voisi yrittää pysäyttää jäähdyttämällä sen absolluuttiseen nollaa, jolloin kaikki liike pyshtyy. Onko siis absoluuttinen nolla ajattomuutta? Koska aaltofunktio tai oikeammin Heisenbergin epätarkkussperiaate ei salli aineen paikan ja liikemäärän yhtäaikaista määrittämistä, ei ainetta voi jäähdyttää absoluuttiseen nollaa. Ajattomuutta ei siis ole ja impukan luoti ei voi koskaan pysähtyä vaan jatkaa liikettä ikuisesti. Mutta koska ajattomuutta ei ole niin ei ole ikuisuuttakaan. Impukan luoti siis vain kuljee kuin karavaani ja koirat ne haukkuvat.
Ruutiukkojen luodit sen sijaan pysähtyvät ja putoavat maankamaralle mikä on hyvin kummallista sinänsä koska termodynamiikan kolmas pääsääntö pätee kruutiukkojen luoteihin yhälailla kuin impukanluoteihin . _________________ Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Tunajussi Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Elo 2006 Viestejä: 1638 Paikkakunta: Ikaalinen
|
Lähetetty: 03.11.2007 23:40 Viestin aihe: |
|
|
Non niin, siinä on taas pari heppua vetäny iltapalaksi Sokratesin ja Immanuel Kantin koko julkaisun.
Aiheuttaa sekavuusoireita sekakäytettynä, hoitokeinona pari viikonloppuiltaa lähikapakan karaokessa vetäisten Jätkän Humppaa verkkarit ja metsurin kumisaappaat jalassa  _________________ http://s246.photobucket.com/home/Tunajussi/allalbums |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
vette88 Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Hei 2006 Viestejä: 404 Paikkakunta: Pattaya
|
Lähetetty: 04.11.2007 02:12 Viestin aihe: |
|
|
Tunajussi kirjoitti: | Non niin, siinä on taas pari heppua vetäny iltapalaksi Sokratesin ja Immanuel Kantin koko julkaisun.
Aiheuttaa sekavuusoireita sekakäytettynä, hoitokeinona pari viikonloppuiltaa lähikapakan karaokessa vetäisten Jätkän Humppaa verkkarit ja metsurin kumisaappaat jalassa  |
Niinpä, ei täällää kukaan usko muuhuhn kuin , kännipäissään mutu tuntunaam,mutta hienoa , että joku kyseenalaistaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
JuhaH Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007 Viestejä: 3645 Paikkakunta: Pohjanmaa
|
Lähetetty: 04.11.2007 02:12 Viestin aihe: |
|
|
Tunajussi kirjoitti: | Non niin, siinä on taas pari heppua vetäny iltapalaksi Sokratesin ja Immanuel Kantin koko julkaisun.
Aiheuttaa sekavuusoireita sekakäytettynä, hoitokeinona pari viikonloppuiltaa lähikapakan karaokessa vetäisten Jätkän Humppaa verkkarit ja metsurin kumisaappaat jalassa  |
Eikä mitä kun pari hyvä voikkuleipää ja kolme tuntia telkkua. Vähän kovaa sadetta, Ramboa ja Heartbreak ridgeä sekoitettuna keskenään ei ravistettuna. _________________ Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
mikan Ase-alan edunvalvoja
Liittynyt: 23 Maa 2007 Viestejä: 1750 Paikkakunta: Kymenlaakso
|
Lähetetty: 04.11.2007 19:16 Viestin aihe: |
|
|
Turust kirjoitti: |
Aseen luodin tehon laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. Täysin symmetrisen virheettömän luodin suoraan etenemiseen vaikuttaa merkittävästi rihlojen luodille antama kierre (keskipakoisvoima). |
Jos tarkoitat tällä luodin energiaa tietyllä hetkellä, sen laskeminen on hyvin yksinkertaista. Laskemiseen tarvitaan vain kaksi tietoa. Eli luodin nopeus ja luodin massa. Kaava on nopeus (m/s) toiseen potenssiin kertaa massa (kilogrammoina) jaettuna kahdella eli (v^2*m)/2= energia Jouleina.
Turust kirjoitti: |
Vastaavasti jo alun perin epäsymmetrinen luodin eteneminen keskipakoisvoiman takia hidastuu jo aseen piipussa. Vapaassa tilassa sen eteneminen on spiraalimainen jolloin sen tehon kulutus ilmalennon aikana on huomattavasti suurempi virheettömään luotiin verrattaessa. Epäsymmetrisen luodin lentorata ei ole suora vaan se kulkee ikään kuin laajeneva torven sisällä, josta taas johtuu täysin sattumanvarainen osuma. |
Väitän, ettei luoti hidastu ainakaan PCP-aseissa piippuaikana, koska luodin takana on painetta koko piippuajan. Spirgereissä noin voi käydäkkin.
Jos ilmakon luoti on epäsymmetrinen perästäpäin katsottuna, ei se toimi käytännössä lainkaan ja tiivistyminen piippuun on olematonta, jolloin ilmaa menee hukkaan ja nopeus jää pieneksi.
Turust kirjoitti: | Uskon myös tuon kevyen Camon luodin olevan hyvä etsittäessä maksimi lähtönopuksia. Eräänä nopeutta parantavana tekijänä saattaa olla myös luodin väljyys aseen piipussa, jolloin ei tehoa katoa rihlojen aiheuttaman luodin kierteen aikaansaamiseen. Kierre ei synny ilman tehoa. Mitä painavampi ja rihloihin sopivampi luoti on kyseessä, sitä enemmän tehoa kuluu jo piipussa. Osuminen sitten onkin jo kokonaan toinen asia. Olen anatanut itseni ymmärtää ettei Camon luoti ole aivan parhaasta päästä tarkkudessaan. |
Kevyt luoti on ehdoton edellytys sille, että nopeusmaksimia haetaan. Ase kun tuottaa tietyn määrän energiaa jolla luodille annetaan kyytiä. Tästä primäärienergiasta muuttuu hyötysuhteen määräämällä osuudella luodin kineettiseksi energiaksi, jolloin suure joka voi muuttua on nopeus. Eli painava luoti saa pienemmän nopeuden ja kevyempi suuremman.
Jousiaseissa luodin suhteellinen väljyys pienentää kyllä piippukitkaa ja sitä kautta voi nostaa nopeutta mutta liian väljä se ei saa olla, koska ilma vuotaa tällöin luodin ohi ja nopeus jää pieneksi. Joten se väljyys on suhteellista. Sama ilmiö käy myös PCP-aseissa. Joka tapauksessa rihlaus pyörittää luotia. Jos etsit luotia, joka ei rihloista pyörimisliikettä saa, niin kokeile BB-kuulaa. Tällöin huomaat, että nopeudet jäävät suhteellisen vaatimattomiksi, koska ilman ohivuoto heikentää hyötysuhdetta rajusti.
Väitän, ettei sileällä piipulla saada suurtakaan nopeusetua, jos lainkaan. Koska joka tapauksessa luodilla on piipussa kitkaa jos se tiivistyy siihen oikein. Jos rihlaamaton piippu ilmakoissa toisi jotain etuja, olisi niitä käytössä. Koska niitä ei tiettävästi ole ilmahaulikkoa lukuunottamatta, on erittäin todennäköistä ettei sillä ole mitään etuja. Rihlaton sileä piippu on helpompi/halvempi tehdäkkin kuin rihlattu.
Luodin paino ei varsinaisesti lisää kitkaa vaan sen koko ja sekin piipun ensimmäisillä milleillä, jonka jälkeen luoti on muotoutunut rihlojen mukaiseksi. Jos tuo väittämäsi pitäisi paikkansa, olisivat kevyet luodit huomattavasti isomman energian omaavia kuin raskaat. Tätä voi testata helposti ampumalla eri painoisia luoteja ja mittaamalla niiden nopeuden piipunsuulla ja laskemalla luodin energian.
Kuten sanoin, ei ole uskottavaa, että PCP-aseissa luoti hidastuisi piippuaikana. Sen kiihtyvyys pienenee varmasti piipunsuuta lähestyttäessä mutta se on taas aivan eriasia.
Turust kirjoitti: | Minä en tunne tuota Diablo Baracuda extra heavy luotia enkä löytänyt äkkiä sitä netistäkään 25cal versiona. |
Valmistajan sivuilta löydät.
http://www.hn-sport.de/engl/luftgewehr/sport_lu_fieldtarget.htm
Turust kirjoitti: | Tämä aihe on täällä kovasti kaluttu, minäkin saatan toistaa jo toisten aiemmin esittämiä ajatuksia. Luodin käyttäytyminen on tehokkaissa ilma-aseissa kuitenkin mielestäni mielenkiinoltaan sellainen, että sen ruotimiseen voidaan käyttää enemmänkin painomustetta. |
Ja pitääkin mutta se on taas toiseen viestiketjuun kuuluva aihe.
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=33718
Turust kirjoitti: | Mielenkiintoinen laji tämä ilmailu! |
Sanos muuta!  _________________ Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Turust Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Lok 2007 Viestejä: 929 Paikkakunta: Ämpärpori
|
Lähetetty: 04.11.2007 20:40 Viestin aihe: |
|
|
Katos mikan jo alakoulu uskontotunnil opetetti, mitä Jumal sanos ku Aapraham meinas Isak nimise pokas tappa. "Älä ny poikkatas tapa kat taanes siäl o päs puskas."
Katos, painopisteeltään epäsymmetrinen luoti pyrkii jo aseen piipussa spiraaliliikkeeseen välittömästi liikkeelle lähdettyään. Tämä hidastaa luodin nopeutta piipussa aina kahdella eri tavalla suhteellisesti täysin riippumatta luodin takana olevasta paineesta. Paineen lisääntyessä pyörimisliike nopeutuu, samoin kitka. Epäsymmetrisen spiraali liikkeen vastavoimana aseissa on sitä hidastava piipun paino.
Epäsymmetrisen kappaleen saattaminen pyörivään liikkeeseen vaatii enemmän alkutehoa kuin symmetrinen kappale. Toki tämäkin on laskettavissa, - vaatii kuitenkin tarkan analyysin luodista.
Rihlat ovat suunniteltu aseeseen pelkästään siksi, että hyrrä vaikutuksen vuoksi luodin tarkkuus saadaan vakaammaksi.
Pyörimisliike ei synny ilman tehoa, näin rihlaamattomasta piipusta ammutun luodin lähtönopeus on suurempi. Rihlauksella parannetaan ainoastaan osumistarkkuutta. Tehosta rihlat väistämättä ottavat oman osansa. Tietysti laskemalla voidaan määritellä rihlojen tarvitsema osuus tehosta. Kitkan laskemiseen tarvittaneen kokeita. Laskutoimitus ei käy aivan kädenkäänteessä epäsymmetriselle luodille.
Käytännössä lyijystä valamalla tehty luoti on aina epäsymmetrinen. Arvelisin halkaisijaltaan pienempien ilma-aseiden luotien tarkkuuden olevan suurempikaliiperisia parempi juuri tästä epäsymmetrisyydestä johtuen.
Voidaan ajatella täysin rihloihin sopivan luodin lähtevän piipusta suurella nopeudella, jopa kokonaan ilman luodin takaa työntävää ilmalla tai ruudilla aikaan saatua työntövoimaa. Voimaa kuitenkin aina tarvitaan. Luoti kyllä lähtee rihloista, kunhan se saadaan pyörimisliikkeeseen.
Mikäli rihlat toisivat tehoa, pattinkin läpäisemiseen tarkoitetuissa naulapyssyissäkin olisi tietysti rihlat. Mitä raskaampi luoti sitä enemmät rihlat kuluttavat tehoa ja pyssy tärisee luodin lähtiessä panospesästä. Tärinät taas eivät synny ilman tehoa, muutoinhan ikiliikkuja olisi keksitty jo historiassa.
Näin kertoo minun helmitauluni. Alussa olevalla Raamatun kohdan otin mukaan siksi, koska olen havainnut muidenkin palstalaisten omaavan luottamusta uskoon. Ehkä "Tunajussia" lukuunottamatta  _________________ Ohiampuja |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
JuhaH Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007 Viestejä: 3645 Paikkakunta: Pohjanmaa
|
Lähetetty: 04.11.2007 20:51 Viestin aihe: |
|
|
mikan kirjoitti: | ...Luodin paino ei varsinaisesti lisää kitkaa vaan sen koko ja sekin piipun ensimmäisillä milleillä, jonka jälkeen luoti on muotoutunut rihlojen mukaiseksi. Jos tuo väittämäsi pitäisi paikkansa, olisivat kevyet luodit huomattavasti isomman energian omaavia kuin raskaat. Tätä voi testata helposti ampumalla eri painoisia luoteja ja mittaamalla niiden nopeuden piipunsuulla ja laskemalla luodin energian. |
Juuri tuon testin tein sprinkulle ja tulokset löytyvät luotitestiä-osiosta (muistaakseni). Tämän takia myöskin kyselin sitä keveintä mahdollista luotia. PCP:lle en ole vastaavaa testiä tehnyt.
Edit: tulokset tuolla http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=33718&start=240 ja pari viestiä aikasemmin hieman toisessa muodossa. _________________ Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise!
Viimeinen muokkaaja, JuhaH pvm 04.11.2007 21:22, muokattu 2 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hornet Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Tou 2006 Viestejä: 794 Paikkakunta: Koillis-Pirkanmaa
|
Lähetetty: 04.11.2007 21:00 Viestin aihe: |
|
|
Turust kirjoitti: | koska olen havainnut muidenkin palstalaisten omaavan luottamusta uskoon.  |
Aika rohkea oletus ja täysin väärä!  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|