Peurankyttäykksen ABC?

[valmet 412s]

tikka M65 supersporter 30-06 ja S&B 2.5-10x56 zenith valopisteellä. BR-tuotteen T8-vaimennin
luotina barnes X 11.7G

minkä lie pikkupeuran kaulalla tässä kuvassa.

_________________
Varisjahdin veteraani...

[webram]

Kauriinvasa kaatui eilen illansuussa n. klo. 16.45. Tulivat (5 kpl.) jo n. puoli viideltä syömään, vaikka oli ihan valoisaa. Onneksi kuuntelin säätiedotusta ja muistin, että joku täällä mainitsi elukoiden saattavan tulla ennen sadetta hyvinkin aikaisin. Yksi kuusipiikkinen pukki, emä ja kaksi vasaa söivät n.vartin kaikessa rauhassa, kunnes jokin alkoi häiritä niitä. Ristikossa ollut vasa söi p...se minuun päin ainakin viisi minuuttia, eikä kääntänyt kylkeä ei sitten millään. Muut olivat jo lähteneet poispäin ja tämäkin nosti päätään ja katsahti sivulle. Siiehen oli sitten pakko joko ampua, tai antaa kauriin mennä. No ammuin ja vasa putosi kuin kivi niille sijoilleen. Osuma n. 5 cm takaraivosta kaulaan päin ja ulostulo korvan alta.

En olisi halunnut ampua päähän, mutta oli ns. puolipakko. Kannatan ehdottomasti noita lavantakalaukauksia ja varmoja osumia ja vain äärimmäisenä keinona noita kaula- tai päälaukauksia. Olen kuitenkin sen verran harrastanut ampumista, että tiedän miten pyssyni itseladatuilla paukuilla käy ja kuinka sillä osuu, joten uskalsin tämän kauriinvasan näin ampua.

[Pukinlahtaaja]

Hyviä ohjeita on jo tullutkin roppakaupalla. Annan tässä vielä muutaman vinkin vältettävistä hajuista omakohtaisiin kokemuksiin perustuen.

Olin pari talvea sitten työkaverin kanssa kyttäämässä ruokintapellolta peuroja (lähinnä vasaa) ja keli oli "seisova ilma" 0-asteen tuntumassa. Maassa oli n. 20 cm lumikerros. Kaveri oli ekaa kertaa peurajahdissa mukana ja oli vetänyt oikein ykköset päälle, ja lähtiessä vielä silpaissut naamaan kunnon partavedet. Rupesin ihmettelemään, kun kaikki peurat, jotka ruokintapaikalle tulivat, palasivat reilun 50 m päästä takaisin kauemmaksi pellolle. Nuuhkaisin kopin ilmaa ja kysyin että "et kai vaan ole partavettä laittanut". Kun vastaus oli myönteinen, niin tokaisin kaverille, että nyt saat ampua ensimmäisen elukan, joka vähänkään seisahtuu kunnolliselle hollille. No pimeys ja kylmyys voitti ja peura jäi sillä kertaa kellistämättä. Varmaan osasyynä peurojen varovaisuuteen oli, että ammuin edellisenä iltana samalta paikalta 3 peuraa ja kaveri vielä neljännen. Mutta jälkeenpäin peurojen käytöstä miettien, tulin siihen johtopäätökseen, että toi partavesi oli viimeinen niitti käännyttää jopa vasat pois ruokintapaikalta.

Toinen haju, josta itselläni on huonoja kokemuksia peurajahdista, on bensan haju. Menin muutama vuosi sitten peurakytikselle ja mulla sattui silloin autossa olemaan yksi vuotava bensaputki. Kyttäsin kopissa peuroja 3 - 4 tuntia hyvällä lumikelillä ja ihmettelin, kun mitään ei tullut. Kun lähdin pois kytikseltä, niin huomasin jäljistä, että ruokintapaikalle oli ollut tulossa läheisen tien takaa 3 peuran lauma (emä, vasa ja pukki), jotka olivat pitkän aikaa rauhattomasti liikkuneet tiellä ja vihdoin päättäneet palata omia jälkiään takaisin. Jäljistä näki selvästi, että varsinkin pukki oli pitkään katsellut n. 50 m päässä olevalle autolleni päin. Ilmeisesti juuri tuo bensan haju oli saanut eläimet palaamaan takaisin metsään. Tapauksesta viisastuneena menin seuraavana päivänä kytikseen toisen auton kyydissä, ja ammuin kytispaikalta vasan.

Tietenkin myös kaikkia muita outoja hajuja, kuten hajustettuja pyykinpesuaineita, Wunderbaumeja autossa sekä jossakin vastauksessa mainittuja "tuoreita" aseöljyjä kannattaa välttää varsinkin, mikäli meinaat ison pukin kellistää.

Pukin tunnistamisesta vielä sen verran, että olen vuosien saatossa ampunut lukuisia pukkeja pelkästään eläimen käyttäytymisen perusteella. Takavuosina kiväärini päällä oli vielä onneton 40 mm etulinssillä varustettu halpiskiikari, jolloin ammuin monta pukkia niin, että ampumatilanteessa itselläni ei ollut mitään tietoa, onko eläimellä sarvet päässään vai ei. Aina jälkien päästä kuitenkin jonkinlainen "raakkupää" löytyi. Tietenkin hyvä valovoimainen kiikari on kytisjahdissa kaiken a ja o, mutta ei silläkään varsinkaan sulan maan keleillä useinkaan pysty pimeässä näkemään eläimen sarvia. Jos jätetään valovahvistinlaitteet pois luvusta, niin sulan maan keleillä usein ainoa keino tunnistaa ammuttavan eläimen sukupuoli on koon ja ruumiinrakenteen lisäksi eläimen käyttäytyminen. Usein varsinkin vanha pukki tulee ruokintapaikalle kuin varkain - yht'äkkiä se vaan jostakin siihen ilmestyy. Lisäksi pukki on yleensä ruokaillessaan erittäin varovainen ja nostelee jatkuvasti päätä pystyyn ja peilailee korvillaan ympäristöä koko ajan. Harvoin iso pukki kovin pitkään paikalla viipyykään, joten mikäli elukan meinaat kellistää, niin tilaisuuden tullessa ei kovin kauaa kannata aikailla. Mikäli ruokintapaikalla on jo valmiiksi vasoja ja emiä syömässä pukin saapuessa, niin yksi hyvä tunnistamiskeino on, että usein vasat ja emät antavat "isommalle" suosiolla tilaa tulla parhaille appeille. Tässä näitä ohjeita jo tulikin riittämiin yhdellä kerralla. Eikun onnea kytikselle, toivottavasti onnistaa.

[webram]

Kiitos vinkeistä. Tuo pukin tunnistaminen onkin osoittautunut meikeläiselle aloittelijalle vaikeaksi varsinkin kun valo on vähissä. Onnistuin ensimmäisen pukkini kaadossa viime keskiviikkona. Se tuli ruokintapaikalle ihan yksin. Kävi välillä poissa ja tuli uudelleen. Tunnistaminen oli tosi vaikeaa, kun sarvia ei näkynyt. Juuri tuosta valppaudesta ja jatkuvasta tarkkailevuudesta veikkailin sen olevan pukin kun tähtäilin sitä ristikon läpi varmaankin reilun vartin verran. Vertailukohtaa (koko) ei ollut, joten piti vain luottaa, että pukki se on. No kaadon jälkeen helpotti kun sillä oli reilun kokoiset kaksipiikkiset sarvet.

Jossain vaiheessa näytti kuin se olisi ontunut toista takajalkaa ja nylkiessä vasemmasta takajalasta löytyikin jokinlainen vamma. En oikein teidä mikä se on, mutta oikean takasen nahan alus oli keltaisempi kuin toisen ja yhdestä kohtaa valui jotain nestettä, joka ei kuitenkaan haissut pahalle. Nahassa ei näkynyt luodin reikää eikä muutakaan erikoista. Leikkasimme vammakohdan pois saman tien. Olisikohan ollut joku vaikkapa kolarivamma?

[9.3x622]

Kuinka paljon seurat veloittavat metsästysseuraan kuulumattomalta, jos ostaisi peuran pystyyn. Olen joskus pohdiskellut tätä mahdollisuutta päästä peurametsälle.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[MikaS]

Tällai kiiman loputtua/aikana, pukeilla on aina joskus tappelussa tulleita mustelmia. Kolarivamman yleensä erottaa siitä, että harvoin peura osuu autoon siten ettei luita ole poikki / murtunut.

[Paavo]

Kun peurat pelästyvät ja joutuvat pakokauhun valtaan, ne törmäilevät tai kaatulevat vaikeassa maastossa. Vammoja näkee melko usein. Keltainen väri kertoo yleensä tulehduksesta, vaikkei mitään pesäkettä löytyisi. Tälläsillä paikallisilla laikuilla ei ole mitään merkitystä, jos eläin on kokonaan tälläinen keltainen voi sitä tutkia tarkemmin. Jos tälläiseen ruhoon liittyy poikkeava haju, voi sen käyttöön ihmis ravinnoksi suhtautua varauksella.

[-AK-]

Menee vähän ohi aiheen, mutta kysympä silti.

Ammuin viime viikonloppuna peurapukin.Nylkiessäni peuran päätä trofeeksi tekoa varten huomasin, että alaleuan vasemmassa poskessa oli kovan tuntuinen patti, joten keitin myös alaleuan nähdäkseni mikä se on.Putsatessani vasemman puolista alaleukaa irtosi siitä kolme hampaan palasta(kuvassa) sekä luun palanen.









Osaisiko kukaan sanoa ylläolevien kuvien perusteella onko kyseinen peura saanut joskus turpaan oikeen kunnolla, vai onko takahampaat alkaneet mätiä, vai mistä on kyse?Oikean puoleinen alaleuka oli siis normaali.

Onko muille tullut samankaltaisia tapauksia vastaan?

[-AK-]

Taisin löytää vastauksen jo itse.

Aloin tutkimaan leukaluuta vielä uudestaan ja löysin punaisen nuolen osoittamasta kolosta lyijyn palasen.



On tainnut joku viisas ampua haulikolla kyseistä peuraa?

[Paavo]

Kyllä puolivaipasta irtoilee lyijyn paloja, vai oliko se selvästi haulin muotoinen. Jos näin on saata asia poliisin tietoon, osaavat kohdistaa valvontaa seudulle. Peura on hyvin paikallinen joka harvoin vaeltaa pitkälle. Haavoittajana on toiminut todennäköisesti joku oman seurasi jäsen.

[Merilinnustaja]

[Paavo]

Vai kahdestoista kalja kyttäys kopissa .

[-AK-]

Löytämäni lyijyn sirpale ei muistuttanut ollenkaan haulia, mutta jäi vaan mietityttämään, että jos peuraa olisi ammuttu kiväärillä niin luulisi koko alaleuan sekä kielen vaurioutuvan.
Tietenkin jos peuraa on ammuttu hyvin jyrkästä kulmasta voisi olla mahdollista, että luoti osuu vain toiseen alaleuan puoliskoon.

Henkilö joka peuraa on haavoittanut ei välttämättä ole seuramme jäsen, sillä ruokintapaikka josta peuran ammuin sijaitsee aivan meidän ja naapuriseuran rajalla ja lähimpään naapuriseuran ruokintapaikkaan on vain puoli kilometriä.

[Paavo]

Voi varmasti olla myös naapurin mies. Mutta eivät peurat yleensä kauas kulje. Nuista tuollaisista laakeista on monilla tapana pitää suu kiinni.

Varmasti laukaus on tullut jyrkässä kulmassa koska ei ole toista puoliskoa särkenyt. Korkea torni tai mäki voisi olla oikea paikka. Tiedätkö tälläistä kytis paikkaa lähellä.

[-AK-]

En ainakaan omanseuran puolelta.Naapuriseuran kytsispaikkoihin en ole pahemmin tutustunut.