Kanalintuhavainnot 2020

[Horst]

Jos ei niitä kaikkia vähäisiä metsiä ole kokonaan sileäksi vedetty, niin kyllä ne elinympäristöt siltikin muuttuu vuosien myöstä, kun harvennetaan, taimikot kasvaa, uusia ojituksia tehdään jne. Onhan näitä eri vaihtoehtoja paljon, jotka vaikuttaa toisinaan viiveelläkin siihen miten linnut alueella viihtyy. Vielä kun on oikein rikkonaiset alueet, niin korostuu vain tuo ilmiö. Varsinkin soiden ojitus laajemmassa mittakaavassa aikanaan oli sellainen ilmiö, että vaikutukset niin vesistöihin kuin riekkokantoihinkin tuli reilullakin viiveellä.

Veikkaanpa siis kuitenkin elinympäristöjen muutosta syyksi, jos ei lintumäärät ole kummenneet merkittävästi suuntaan toiseen vuosien kuluessa. Kyllähän ne lintumäärät humppaa edes takaisin myös pohjoisen käsittelemättömillä alueilla, kuten kaikki tietää, mutta ei sinne mitään viiden vuoden tyhjiötä koskaan tule.

[heiluri]

Minä epäilen vanhojen metsien puuttumista, nimenomaan vanhojen sekametsien puuttumista.
Kun aloin kulkea metsissä noin 50 vuotta sitten lintua oli niin stanasti, riekkoa, teertä, mettoa ja pyitä, vanha metsä on hävinnyt tasaiseen ja samaan aikaan kannat ovat laskeneet ja huippu on ollut aina edellistä matalampi, täälläkin monien hehkuttama 2011 oli vain normi vuosi joskus -90 luvun alussa, ja silloin oltiin jo kaukana -80 luvun alun tai -70 luvun lintumääristä, kannat laskevat ja ainoa asia mikä on todella muuttunut on vanhan sekametsän määrä, se on jo likimain kokonaan kadonnut ja metsät ovat monotonisia puupeltoja.
Esittäkööt joku paremman syyn kanalintujen ahdinkoon jos tietää.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Horst]

Sen verran on muutakin muuttunut, että ainakin tuolla etelämmässä Suomessa Heilurinkin alueella on kaikki suot ojitettu tuona aikana ja se vaikuttaa paljon siihen minkälaiset elinympäristöt linnuilla tulevaisuudessa on.

[timoson]

Tänä päivänä ei oikein peltoaukeaa ole missä ei kanahaukkaa näe. Niitä nimittäin alkaa olla jo ihan todella paljon ainakin Joensuu-Tornio välillä.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.

[heiluri]

[Kaltiainen]

E-Lappi:
Juhannuksesta 2-viikkoa vettä kaatamalla, mutta lämmintä, yksi yö taisi käydä tällä perällä alle 10 asteen, toki jossain kunnan kolkassa oli hallaakin. Eli kylmyys ei ole ollut ongelma, vesi ja sen määrä ehkä ollut on.

"kotikoppelolla" oli 3 pentua juhannuksen jälkeen, ei ole enää, syy ei tiedossa.

Yleishavaintona lintuja ajankohtaan nähden tosi vähän tiellä/ tien vierillä, olisiko kuitenkin osa vielä "pikkupentuineen" metässä. Tutulla 40km tienpätkällä 20-30 koppeloa keväällä sai laskea joka kerta, kun sopivaan aikaan pätkän ajoi, aikuisia lintuja tuskin sateetkaan nuijineet hengiltä, eli jossain ne on ja siellä jollain varmaan poikasetkin.
Mettässä viikonloppuna mettopoikuex2, rastaan kokoisia, koppelo vaihtoi, ei ihan tapansa mukaisesti maisemaa ja tuurilla sattui poikasetkin silmään, edellisen lisäksi puolentusinaa "yksinäistä" koppeloa, olivatko yksin kaikki kuitenkaan, pieni epäilys jäi edellisten käyttäytymisen takia?

Summa summarum, ei hirveen hyvältä tällä hetkellä näytä, mutta onko kuitenkaan niin huonoa miltä nyt vaikuttaa, niin kuin joku jo arvelikin seuraavat pari viikkoa näyttää jotain suuntaa.

Harmi että pohjoisen kolmiolaskentoihin tulee aika paljon "poikaskatoa" ja osa varmaan syyttäkin, kun "keskenkasvuisia"poikasia ei välttämättä vielä oikein havannoida, toivottavasti ei näy ihan tynkäkautena täällä.

[iivariiso]

Lähelle saa kävellä että poikueita havaitsee. Riekkopoikuuskin lähti lentoon vasta kun olin kirjaimellisesti niiden keskellä.

[Horst]

Ei lintupoikueet tarvitse selviytyäkseen jatkuvaa poutaa ja +20c lämpötiloja. Tietenkään pakkasia ja lumisateita eivät kestä. Kevään ja alkukesän lämpimillä on se suurempi merkitys, että tuleville poikueille kehittyy ravintoa aluskasvillisuuteen. Ei vesisade niitä hävitä. Jos verrataan vaikka ylä Lapin riekkojen poikasolosuhteita eteläisemmän Suomen kesäolosuhteisiin, niin paljon kovemmissa ja karuimmissa keleissä selviytyvät mainiosti. Tähän verraten Sodankylän pohjoispuolella ei pitäisi linnunpoikien nähdä syksyä monestikaan, kun etelämmässä jo hätäillään vesisateita ja paria vähän kylmempää viikkoa.

Isommassa kuvassa kanalinnut ovat eniten kärsineet metsätaloudesta. Yhtä hyviä lintukantoja jotka aikanaan on ollut ei enää tule. Elinympäristön muutos on ollut niin radikaali. Toki nekin on sopeutuvia elukoita ja aina välillä kanta nousee huippuunsa, mutta puutteet ympäristössä tulee väistämättä vastaan eikä lähellekään entisaikojen huippuihin enää päästä. Osa lajeista sitten häviää kokonaan pikkuhiljaa metsätaloustoimien ja ilmastonmuutoksen myötä. Mm. Riekko etelässä.

[antsa6]

Horst horisee asiaa. Sitä sadetta pitäs tulla justiin kuoriutumisen aikaan ihan tolkuttomasti ja mielellään yhistyä kylmään säähän, että se ne poikaset murhais. Ei ne poikaset sokerista ole.

Vanhat hyvät ajat ei tosiaan palaa, eikä osa meistä pääse niitä siis koskaan näkemäänkään, mutta sekin kannattaapi muistaa, että riistakolmiolaskennan 31 vuotisen historian huippuja kolkuteltiin viime syksynä metson osalta joillain alueilla.
_________________
"Apinat syö banaania, Tarzan ei syö."

[Jalmari P-K]

Metsien istutus kuuselle ei varmaankaan edes auta lintuja,eikä muutakaan riistaa. Etelästä aina Kainuuseen on kuusen osuus uudistuksissa mennyt jo älyttömyyksiin.
Voiko tympeämpää paikkaa olla kuin kuusen taimisto tai harvennettu kuusikko, ei sieltä mitään riistaa yleensä löydä.
Omilla metsästys maillani on onneksi " jouto " maita ja niistä linnut yleensäkin löytää. Sekametsien häviäminen lienee kanssa osasyynä elinympäristöjen huonontumiseen.
Itä- Suomessa ei ainakaan säätä voi nyt syyttää, jos ei ole poikueita. Kesäkuussa oli lämmintä ja satanut ei ole missään vaiheessa liikaa.
Hyönteistä ja marjaa on metsissä, ettei meinaa sekaan mahtua, joten sapuskastakaan ei ole linnuilla pulaa.
Tosin metsokanta oli surkea viime syksynä, joten se näkyy tietenkin poikueiden määrässä.
Täällä poikaset ovat kuitenkin jo isoja, joten laskennoissa pitäisi kyllä löytyä, mikäli niitä on.

[Mosberg]

Tuo soiden ojitus ei selitä riekkokannan romahtamisen ku niitä noin 20 vuotta taaksepäin oli hyvin ja oli yleisin kanalintu minkä näki aina.
Varmaan iso vaikutus oli ne leudot ja lumettomat talvet.
Nyt muutaman vuoden aikana alkanu taas kanta pikkuhiljaa elpyminen.

[Hanzzi]

Ainakin tuo Savukosken alue missä ite paljon pyörin on niin tehokkaasti parturoitu että ei oo ihme jos lintumäärät pienenee. Viljaa ei tuu jos ei oo peltoo...

Ennen jopa ojitettiin enempi ku nykyään. Tiiä sitten vaikutusta. Johonkin aikaan tekivät kaistahakkuita, jossa isoa mettää jäi jälelle. Niistä linnut tykkäsi ku taimikossa oli ruokaa ja iso mettä anto suojaa. Tai sitten lintu ei vaan hevillä vaihda kotia, ei ennen ku se on oikeesti sileä.

Minä oon ite jättänyt omiin pikku läntteihin joka ainoan kuusen kasvamaan. Väittävät että 'riistametsänhoito' olis muodissa. Kumpa vain myös mettähallituski sitä noudattas.

[Klpr]

[Pohjola]

riekolle katoon on ihan turha hakee syytä hakkuista ilmastosta ilmoista jne. niille vaan tuli tauti ja kaiken kukkuraksi pyyntiin ei puututtu moneen vuoteen, vasta sitten ku kanta oli lähes nolla.
ei linnunpojat pienistä sateista tosiaan hätkähä, mutta huonoja uimareita ja vesikosta ylös nousioita se on nähty. tietysti tokko tuokaan suurin syy.
melko isoja hakuuaukkoja pitää olla että ei linnut niissä olis, mutta onhan se melkoinen vaaran paikka kekkuloida aukeassa joka on kaikenhuipuksi raivattu.
ainaki näillä korkeuksilla on kotkaa ja pienempääki haukkaa melko kovasti rokottamassa kantaa.
pieniä suoja saarekkeita tosiaan olis hyvä jäädä enemmänki kunnes taimikko vartuu suojaksi.
tuosta metsien käsittelystä, on ollu melko virhe aurata maasto korkeuskäyrän suunnassa, sillon sitä vetistä juoksuhautaa on melko tiuhassa.
mm. omassa palstassa jouduin korjauttaan tilanteen nii että painakkeiden kautta tehtiin vetourat. tilanne muuttu ratkasevasti.
tietysti jos päätöksen saa tehä urkkovetäjä on veto pitkillä siivuilla.
ojanvarsi rintuudet ja kurujen reunat jotka on juurikin sitä oleellisinta lintualuetta on näihin virheisiin houkuttelevia kun työ saadaan huseerata vapaasti.

[heiluri]

Täällä olisi riekolla ollut noin 35 vuotta aikaa elpyä, niin kauan se on ollut rauhoitettu, kyllä suurin syy on muualla kuin metsätyksessä, kun keksisi missä.
_________________
Kertalaakiyhdistys