| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
plö
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Hei 2012
Viestejä: 133
Paikkakunta: Oulu
|
 Lähetetty: 17.01.2014 09:51 Viestin aihe: |
 |
|
Tarkoittanee rekyyliraudan pohjaa, minkä on teipannu, jolloin itse rekyyliraudanpohja ei kanna pohjaan kun teippi poistetaan petauksen jälkeen.
Rekyyliraudan pää on vähän epäselvästi sanottu,jos ei ole ennemmin petaillu niin ei heti hahmota.
Rekyyliraudalle tulisi jättää 2 vapaata pintaa petaukseen, jotka suojaataan esim teipillä. Tällä tavoiteellaan aktion jännityksetöntä tilaa olosuhteiden vaihtuessa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Southwest
Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Lok 2007
Viestejä: 671
|
| Lähetetty: 17.01.2014 10:03 Viestin aihe: |
|
|
En lähde aineiden mittaamisen/punnitsemisen tärkeydestä vääntämään sen kummemmin. Mutta jos kerran pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, niin miksei hommaa tehtäisi parhaalla mahdollisella tavalla?
Jo vielä, jos petauksessa yleensä on joku salaisuus se on euroshopperin mainitsema aika. Kaikki allekirjoittaneen tekemät petaukset saavat olla rauhassa noin viikon verran ennen irrotusta. Vastaanväittäjiä varmasti löytyy, mutta kokeilkaapa: Ylijääneestä petausmassasta tehdään muovikalvolle samanlaisia "raitoja". Näitä voi sitten käydä murtamassa poikki eri aikoina. Erityisesti Acraglassin ohjeen mukainen kovettumisaika on alakanttiin. Eli ajan takaa sitä, että irrotettaessa raudat irti jämähtäneestä, mutta ei todellakaan täysin kovettuneesta petausmassasta vesitetään samalla osa juuri tehdystä työstä.
Ymmärrän toki, että on kova hinku tarkistaa miten työ onnistui, mutta se viikko kannattaisi malttaa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007
Viestejä: 9510
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 17.01.2014 10:47 Viestin aihe: |
|
|
| plö kirjoitti: | | Rekyyliraudalle tulisi jättää 2 vapaata pintaa petaukseen, jotka suojaataan esim teipillä. Tällä tavoiteellaan aktion jännityksetöntä tilaa olosuhteiden vaihtuessa. |
| Southwest kirjoitti: | | Ymmärrän toki, että on kova hinku tarkistaa miten työ onnistui, mutta se viikko kannattaisi malttaa. |
Taas sitä oppii uutta  Noista ei ole kyllä vielä kumpaakaan tullu tehtyä koskaan. Ehkä sitten seuraavassa projektissa...
Mitkäs pinnat plö sitten teippaa että jää jännityksettömäksi? Tulee mieleen et äkkiä ollaan taas samassa tilanteessa ku oltiin ennen petausta = rekyylipala ottaa epätasaisesti kiinni tukkiin jostakin kohtaa ja jostakin se on vähän irti.
Tarkemmin ajatellen taidan tehdä siitä tiiviin jatkossakin. Tiukka reikä on hyvä petihommissa.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Honkila
Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Mar 2012
Viestejä: 2637
Paikkakunta: Kainuu
|
| Lähetetty: 17.01.2014 10:57 Viestin aihe: |
|
|
| Ja sitte jos tekee pilarien nokkaan petauksen niin ei tietenkään laiteta teippiä rekyylivasteen alle, vai miten? Muutenki oon alkanu tuota teippauksen tarvettaa hieman kyseenalaistamaan, kun kehyshän tulee kauttaaltaan vastaamaan tasasesti massaan, että mistä niitä välyksiä ja epätasasta kiristymistä voi ilmaantua.. En tiijä, mutta seuraavassa petauksessa testaan pilareita tuolla mallilla mitä oli muutama sivu sitte JJR toimesta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Mettäkana
Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Mar 2004
Viestejä: 494
Paikkakunta: Rovaniemi
|
| Lähetetty: 17.01.2014 12:26 Viestin aihe: |
|
|
Nytku tuota lipashärpäkettä laitellu, niin kattelin et taitaa olla tämäkin petausta vailla? näkee noista kiillottuneista kohdista reunoilla ettei mikään kaksinen ole istuvuus
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu
Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
| Lähetetty: 17.01.2014 13:19 Viestin aihe: |
|
|
| Mettäkana kirjoitti: | Nytku tuota lipashärpäkettä laitellu, niin kattelin et taitaa olla tämäkin petausta vailla? näkee noista kiillottuneista kohdista reunoilla ettei mikään kaksinen ole istuvuus
|
Massaa vaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Wikke
Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004
Viestejä: 10258
|
| Lähetetty: 17.01.2014 13:30 Viestin aihe: |
|
|
| plö kirjoitti: | Tarkoittanee rekyyliraudan pohjaa, minkä on teipannu, jolloin itse rekyyliraudanpohja ei kanna pohjaan kun teippi poistetaan petauksen jälkeen.
Rekyyliraudan pää on vähän epäselvästi sanottu,jos ei ole ennemmin petaillu niin ei heti hahmota.
Rekyyliraudalle tulisi jättää 2 vapaata pintaa petaukseen, jotka suojaataan esim teipillä. Tällä tavoiteellaan aktion jännityksetöntä tilaa olosuhteiden vaihtuessa. |
No juuh, nyt ymmärtää.  Eli siis rekyylivasteen/olakkeen (mikähän senkin virallinen nimi oikeasti on?  ) pohjan teippaan itsekkin kuten rautojen "hännänkin".
Kyllä noita petailuja on tehtyä tullut jokunenkin. Muistaakseni tähän ketjuun laitoin joskus jotkut kuvat aavistuksen kinkkisemmästä petauksestakin, mukaan lukien lukonkehyksen kiinnityspisteen lisääminen. Lie kyllä hävinneet jo bittiavaruuteen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
plö
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Hei 2012
Viestejä: 133
Paikkakunta: Oulu
|
| Lähetetty: 18.01.2014 05:37 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Mitkäs pinnat plö sitten teippaa että jää jännityksettömäksi |
Riippuu aktiosta mitä ollaan petaamassa. Tarkoituksena on siis saada aktio jäykästi liitettyä tukkiin, huomioiden tukin eläminen ja aktion eläminen.
Rekyylivastimen tehtävänä itse pidän ns. "rekyylistä" aiheutuvien voimien ohjaamista tukkiin karkeasti sanottuna. Vastin ei saisi olla sivuohjaimen asemassa ( 1-pinta). Toisaalta aktion eläminen rekyylivastimen suunnassa on tarpeellinen (2-pinta). Siis aktiota ei saa kiinteästi pedata 2 eri kohtaa, vaan molemmista yksi suunta. Tämä siis aktion rekyylistä aiheutuvista voimista
Hankalasti sanottu kyllä, mutta petaus riippuu paljon itse aktiosta ja rekyylivastimesta. Aktio on saava stabiiliksi Tämä on siis minun näkemykseni ja kokemukseni mitä olen omien petauksien kanssa taistellut.
Wikkelle propsit häntäpään teippauksesta! Itekki opin kantapään kautta tuon yhdessä tapauksessa.
Siis en siis sano että petaukset on tehty väärin, vaan nyt oli puhe voimista ja välyksistä.
Otetaas semmonen juttu että ammutaan väh. 5-6* 5 lks sarjat putkeen, miten sen kasan käy ? mitkäs ovat leviämisen syyt, pois lukien tähtäysvirhe ja laukasu?
Itsellä ei mittään dramaattista parannusta, mutta parannus ton teipin käytöllä tietyissä paikoissa |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu
Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
| Lähetetty: 18.01.2014 05:49 Viestin aihe: |
|
|
Ite petaillu jonkun kymmenen -90 luvulta.
Teippiä en käytä muuten ku silloin ku aijon liimata petauksen jälkeen.
Teen petauksen välyksettömäksi.
Tässä kohtaa sitten tulee kyseeseen petausmassat, jotka ei veny ei vanu lämmön takia, tai muutenkaan elä.
Petaukseen siis on olemassa ihan oikeet vermeet.
Olen kokeillut piipun alle petauksia ja poistanu ja kasat ei parane piipun alle petauksessa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
plö
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Hei 2012
Viestejä: 133
Paikkakunta: Oulu
|
| Lähetetty: 18.01.2014 06:16 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Teen petauksen välyksettömäksi. |
Kyllä tähän pitää pyrkiäkkin
| Lainaus: | Tässä kohtaa sitten tulee kyseeseen petausmassat, jotka ei veny ei vanu lämmön takia, tai muutenkaan elä.
Petaukseen siis on olemassa ihan oikeet vermeet. |
Oikeilla massoilla on merkitystä ja paljon, mutta massojen venymiset lämmönvaikutuksesta on pieniä. Lämpövaikuttaa enemmänkin aktioon ja itse aktion laajeneminen vaikuttaaa massaan, joka ei ole stabiili, eli antaa periksi.Liima on myös elastinen,joka on hyväksi sen vaimentavan vaikutuksen takia värähtelyjen kannalta. Joskus on sattunut epäedullisia tilanteita johon teippi korjaus on auttanut.
| Lainaus: | | Olen kokeillut piipun alle petauksia ja poistanu ja kasat ei parane piipun alle petauksessa. |
Saman olen minäkin huomannut, ei ainakaan kotimaisiin aktioihin kannata värkätä. On myös erittäin tarkka ruuvien kireydestä. Huom piippu profiililla suuri merkitys.
Aktiohan elää joka tapauksessa, vaikka se välyksettömästi pedattu, massat antaa periksi, tai sitten tukki myötää vaikka massa ei. Ainut mitä pyrin on hallita tuota elämistä haluttuun suuntaan: itselle edulliseen suuntaan.
Karkeasti sanottuna vois aatella samalla lailla kuin kiinnitys pulttien reiät on välyksellisiä, nyt vaan se vapaa eläminen on sallittu tietyssä suunnassa ja se ei aiheuta vääristymää aktiolle.
Voi olla että on vaan vaikutusta pään sisälle, mutta parannusta olen ollut huomaavanani.
Niin unohtu mainita siis, joissakin tapauksissa rekyylivastimen teippaaminen on vaan helpotusta itse irrotukseen vert. päästöpinnat |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005
Viestejä: 16094
|
| Lähetetty: 18.01.2014 06:27 Viestin aihe: |
|
|
Tuon piipun alle petaamisen edut tulevat esiin oikeastaan vain kahdessa paikassa: eli jos piippu on todella ohut tai erityisesti jos lukkoaktio on löysä. Esimerkiksi vanhat sotilaskehykset ovat toisinaan niin löysiä, että on edullisempaa pedata raudat lukonkehyksen etuosan kohdalta ja patruunapesän kohdalta kuin yrittää saada jotain asiallista aikaan pelkästään lukonkehyksen kohdalla.
Esim. Mosin-Nagant ja peukalolovella varustettu M98 ovat esimerkkejä löysähköistä aktioista.
Sitten toinen on tosiaankin nämä hyvin ohutpiippuiset aseet - niissä on usein etua siitä, että piipun värähtelevä osuus petauksen etupuolella on lyhyempi.
_________________
.30-06 4ever! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
plö
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Hei 2012
Viestejä: 133
Paikkakunta: Oulu
|
| Lähetetty: 18.01.2014 06:40 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoinen asia toi piipun alle petaus on kyllä. Tuolla Iison veden takana kyllä pedataan piipun alta. Tuskin niitten aktiot ja piiput ohuita on.
Mutta se hyöty on sitten missä? Itsellä ei ollut vaikutusta. Tai sitten oon vaan tumpelo tuheltaja, mitä kyllä vähän epäilen |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
naps
Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Tou 2008
Viestejä: 197
Paikkakunta: Rannikko
|
| Lähetetty: 18.01.2014 11:48 Viestin aihe: |
|
|
| Nimrod kirjoitti: | | Sitten toinen on tosiaankin nämä hyvin ohutpiippuiset aseet - niissä on usein etua siitä, että piipun värähtelevä osuus petauksen etupuolella on lyhyempi. |
Voitko vähän valaista tätä lisää? Ei kai muutama sentti petausta patruunapesän alle juurikaan piipun värähtelyä vaimenna. Mikä etu se on jos värähtelevä osuus lyhyempi.
Ohut piippu -> kevyt piippu, tuskin tarvii lisätukea..
Jos lötkö kehys niin ymmärrän, mutta.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Honkila
Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Mar 2012
Viestejä: 2637
Paikkakunta: Kainuu
|
| Lähetetty: 18.01.2014 12:02 Viestin aihe: |
|
|
| Kait tuossa on se periaate että mitä lyhyempi rautaputki sitä jäykempi. Tai siis värähtelee vähemmän.. Värähtelyä tuon vertanen piipun alle petaaminen suhteessa ei paljo vähennä, lyhentäminen ja paksuntaminen sen sijaan vähentää. Petauksessa on vaan se ajatus että värähtelyt tapahtuis aina samalla lailla, jartsu tai joku muu mestari taisi tuosta jo mainita aiemmin. Sama homma latauksissa, tasaset lähdöt ja kuula lähtee aina samalla värähtelyn hetkellä piipunsuulta.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
MatiasS
Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Lok 2011
Viestejä: 669
|
| Lähetetty: 18.01.2014 12:53 Viestin aihe: |
|
|
Kysympä tyhmiä. Onko petauksesta jotaki hyötyä tuomosessa muovi tukkisessa? Että vois joskus seku värkkäillä tuota savagea, jos on..
Näkeehän siittä tukista kyllä että aika hätäsesti on tehtaalla soviteltu rauat sinne. Karkeaa työstöä.. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
