Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
hukka99 Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Elo 2004 Viestejä: 227
|
Lähetetty: 07.11.2006 14:34 Viestin aihe: Kirjokarkaisua |
|
|
Mahtaako Suomen maalta löytyä ketään joka pystyisi ammattitaitoisesti tekemään kirjokarkaisua? Karkaisua jota näkee esim vanhoissa reukuissa jne. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 07.11.2006 21:52 Viestin aihe: |
|
|
Nyt kysyt sellaista ammattitaitoa että sitä on hankalaa löytää edes pohjoismaista. Lähin paikka mistä itse lähtisin kyselemään voisi olla Saksa. Kirjokarkaisu on muuten itseasiassa erikoisvälineillä tehty pintakarkaisu eikä ainoastaan visuaalinen efekti. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
finlander Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2004 Viestejä: 1842
|
Lähetetty: 07.11.2006 22:40 Viestin aihe: |
|
|
Ikaalisten aseseppäkoulusta voisi ehkä kysellä? |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hukka99 Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Elo 2004 Viestejä: 227
|
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Rutja ***
Liittynyt: 29 Jou 2004 Viestejä: 400 Paikkakunta: Kaakkois-Suomi
|
Lähetetty: 08.11.2006 20:37 Viestin aihe: |
|
|
Merkelin sivuilla esitellään käytettyjä työtapoja. Mukana on myös kirjokarkaisu (colour case hardening). _________________ Reippaasti metsässä |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
BaikalIJ54 Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Kes 2005 Viestejä: 23921
|
Lähetetty: 09.11.2006 12:25 Viestin aihe: |
|
|
Tarkennuksena vielä, että kirjokarkaisu syntyi ennen vanhaan karkaisun yhteydessä luonnostaan. Nykyään lähtöaine (teräsvalu tai -tae) on valmiiksi lämpökäsitelty lopulliseen lujuuteen, joten kirjavaa väriä saadaan pintaa erilaisa suoloja sivelemällä ja lyhyesti liekkikäsittelemällä. Itsekin olen noita koettanut, kun karkaisin bainitoidun kirveenterän. Vikkelä saa veteen sammutuksessa olla, muuten tulee sinistä jälkeä. Puhun nyt karkaisusta, sillä ilman valvottua uunikäsittelyä tuli kirveestäni kakkea muuta kuin bainitoitu. Terä on kova, muttei bainitoitu, se on todennäköisesti vaffasti martensiittinen. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 09.11.2006 15:48 Viestin aihe: |
|
|
Jenkkipoikien sivustoilla on kuvia hitsipillillä tehdyistä "kirjokarkaisuista". Ongelmana vain on se että jos lämmittää liikaa, voi tuloksena olla olemassaolevan karkaisun heikkeneminen. Osa väreistä kun syntyy jo ennen varsinaista karkaisulämpötilaa. Pintakarkaisua on vuosisatojen mittaan toteutettu monella eri tavoin enkä oikein usko että tuo kirjokarkaisun väri olisi vain ns. reaktion sivutuote. Kyllä siihen on ihan tietoisesti pyritty ja kehitetty omat menetelmät. Paavo Peron Karkaisijan käsikirjassa on muuten lyhyt periaatteellinen selostus kirjokarkaisusta.
Monet käyttävät ns. liekkisinistystä pienten aseen osien "koristeluun". Eli kuumennetaan hieman hiilettävällä liekillä teräskappaletta ja kun se saavuttaa oikean värin niin sammutetaan kappale vedessä. Jos lämpötila on ollut oikea, saadaan tuloksena kaunis metallinhohtosininen pinta ja samalla kevyt pintakarkaisu. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Sivulukko Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 29 Hei 2006 Viestejä: 55
|
Lähetetty: 09.11.2006 15:54 Viestin aihe: |
|
|
Kirjokarkaistujen osien ongelmahan on se, että väri kuluu aika äkkiä pois.
Pintaa voi tietysti suojata lakalla, Tru-Oil on myös ihan näppärä aine tähänkin puuhaan. Kirjokarkaisussahan tuo väri on vain "bonus", mutta
ainakin meikäläisen silmää se miellyttää kirkasta tai sinistettyä enemmän.
Jos kyseessä ei ole mikään arvoase tai vast. niin kulunutta väriä voi koittaa paikkailla alla olevan ohjeen mukaisesti. Vaatii vähän vaivannäköä ja kokeilua, mutta jälki on ihan toimivaa...
TO REPAIR OR RESTORE COLOR CASE
1. This is a serious problem on Guns that have been Used extensively.
Equipment Required:
a. cold blue (we use 44-40)
b. "Q" tips (cotton swabs on a stick)
c. torch or other heat source
d. paint remover (we use "Kwick")
e. fine steel wool
2. Prodedure:
(1) Remove everything from the receiver.
(2) Remove lacquer from the receiver using "Kwick" or any other liquid paint remover.
(3) Wash receiver in a good solvent or boil with detergent,
(4) Usinq your heat source, heat the receiver to a point where liquid cold blue will dry almost instantly,
(about 160° F)
(5) Using a "Q" tip, draw squiggly lines or whatever is necessary to match the existing color hardening.
Note* If you have polished the receiver to bare metal, space your lines about 1/4" apart
on the first pass then fill in on second pass.
(6) Using fine steel wool dipped in oil, remove the oxidi¬tion from the receiver. Be careful not to remove color,
(7) Wash in a good solvent. Do not touch before applying lacquer.
( Spray with acrylic plastic from koloid.
(9) Reassemble gun and return to a satisfied customer.
Note** This procedure does not affect the case hardening. it only restores the color.
Tarina kertoo, että Kamutta olisi tehnyt kirjokarkaisuja, mutta en ole moisiin vielä itse törmännyt. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 09.11.2006 18:32 Viestin aihe: |
|
|
En ole minäkään nähnyt yhtään H. Kamuttan kirjokarkaisua mutta voipahan herralta moinen onnistuakin. Liekkisinistystä hän on ainakin käyttänyt custom-aseissaan erittäin tyylikkäästi. Asiahan selviää tietoa tarvitsevalle tietysti kysymällä herralta itseltään  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
welho Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Syy 2004 Viestejä: 40 Paikkakunta: Syvällä-etelässä
|
Lähetetty: 10.11.2006 17:21 Viestin aihe: |
|
|
BaikalIJ54 kirjoitti: | Tarkennuksena vielä, että kirjokarkaisu syntyi ennen vanhaan karkaisun yhteydessä luonnostaan. Nykyään lähtöaine (teräsvalu tai -tae) on valmiiksi lämpökäsitelty lopulliseen lujuuteen, joten kirjavaa väriä saadaan pintaa erilaisa suoloja sivelemällä ja lyhyesti liekkikäsittelemällä. Itsekin olen noita koettanut, kun karkaisin bainitoidun kirveenterän. Vikkelä saa veteen sammutuksessa olla, muuten tulee sinistä jälkeä. Puhun nyt karkaisusta, sillä ilman valvottua uunikäsittelyä tuli kirveestäni kakkea muuta kuin bainitoitu. Terä on kova, muttei bainitoitu, se on todennäköisesti vaffasti martensiittinen. |
Et kai mennyt pilaamaan Högforsin kymenite valusta tehtyä kirvestä.  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
BaikalIJ54 Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Kes 2005 Viestejä: 23921
|
Lähetetty: 13.11.2006 14:06 Viestin aihe: |
|
|
En tehnyt mitään tämmöistä! Kyseessä on perinteinen terästae. Kirves on tehty "ennen sotia" ja bainitoitu se oli. Venytin takeen takomalla ja taoin kirveen terän uusiksi muotoonsa. Kyllä se nyt on jähmeän liuoksen rakenteeltaan paremminkin martensiittinen kuin bainitoitu. Ei ole vielä "kuutiorakenteista" valuterästä, joista Kymenite lienee tunnetuin kauppanimi. Tästä tuli "pieni veistokirves" ja käyttöä on sille kovasti ollut. Tulipahan taottua. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hukka99 Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Elo 2004 Viestejä: 227
|
Lähetetty: 23.11.2006 16:28 Viestin aihe: |
|
|
Jep, näyttää että igorrock oli oikeassa. Kiven takana on tekijät.
Kirjokarkaisua ei tunnu kukaan tekevän, edes testimielessä..  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 29.11.2006 22:59 Viestin aihe: |
|
|
Kerrohan sitten hukka99 meille muillekin miten kirjokarkaisu onnistuu länsinaapurissa, kunhan saat asiasta kokemusta... |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hukka99 Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Elo 2004 Viestejä: 227
|
Lähetetty: 29.11.2006 23:45 Viestin aihe: |
|
|
igorrock pysyy ajan tasalla naapurimaan topiceista
Juu pistellään viestiä jos ollaan päästy asiassa eteenpäin. Näyttää tosin siltä että ennen on itse opeteltu kuin saatu karkaisu jonkun muun tekemänä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
BaikalIJ54 Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Kes 2005 Viestejä: 23921
|
Lähetetty: 02.12.2006 23:45 Viestin aihe: |
|
|
Kirjokarkaisu syntyi ennen vanhaan aivan sivutuotteena karkaistun osan pintaan. Syynä olivat hiili-, kaasu-hiili-, ja puuhiiliuunit, joissa osia karkaistiin. Uunin atmosfäärissä oli aina epäpuhtauksia, jotka takertuivat kappaleen pintaan. Nykyajan aseiden mainoksissa näkyvät liekkiuunit ovat valokuvausta varten "puhaltamaan pantuja". Liekki siellä voi olla, mutta se on tiukasti puhtaalla hapella palavaa ja uunissa on inertti kaasu sisällä. Osat ovat hyvin vähän sinistä ottaneita sammutuksen jälkeen, ne ovat suorastaan kirkkaita. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
|